Salibandyseuran valmentaja tai harrastusvuoron vetäjä huomaa sen yleensä kesken harjoitteen: syötöt pomppivat oudosti ja laukaukset lähtevät väärään suuntaan, vaikka tekniikassa ei ole vikaa. Syy on usein pallokassissa, sillä pallojen kunto ja vaihtoväli harjoituksissa ratkaisevat, opetteleeko pelaaja oikeaa pallonkäsittelyä vai sopeutuuko hän viallisiin välineisiin. Tästä artikkelista näet, miten kulunut salibandypallo tunnistetaan, kuinka usein harjoituspallot kannattaa uusia ja miten pallojen käyttöikää voi pidentää.
Miksi pallon kunnolla on merkitystä
Salibandypallo on kevyt muovipallo, jossa on 26 reikää. IFF:n hyväksymä ottelupallo painaa noin 23 grammaa, ja sen halkaisija on noin 72 mm. Kun pallon pinta tai rakenne muuttuu, myös sen lentorata muuttuu. Painossa ei tarvita isoa eroa.
Pieni halkeama reiän reunassa muuttaa ilmavirtausta niin, että ranteella annettu laukaus kaartaa. Litistynyt pallo pomppii syötössä epätasaisesti. Kiiltäväksi kulunut pinta luistaa lavasta, eikä harhautukseen saa samaa pitoa kuin uudella pallolla. Reikien merkityksestä lennolle kerrotaan tarkemmin artikkelissa pallon reiät ja lento.
Juniorivalmennuksessa asia korostuu. Jos 10-vuotias harjoittelee koko syksyn haljenneilla palloilla, hän alkaa kompensoida epätasaista pomppua omalla tekniikallaan. Ottelussa uuden IFF-pallon kanssa sama pelaaja ihmettelee, miksi vastaanotot karkaavat.
Kuluneen salibandypallon tunnusmerkit
Kokenut valmentaja ei katso palloa vain silmällä. Hän purisTaa sitä kevyesti, pyörittää sormien välissä ja pudottaa sen lattiaan. Nämä merkit kertovat, että pallo on poistettava harjoituskäytöstä:
- Hiusmurtumat reikien välissä – näkyvät parhaiten, kun palloa painaa varovasti peukalolla.
- Sauman aukeaminen – pallon valusauma on rakenteen heikoin kohta.
- Muodonmuutos – pallo vierii lattialla vinosti tai heiluu.
- Epätasainen pomppu – kun samalta korkeudelta pudotettu pallo pomppaa selvästi matalammalle kuin uusi pallo, rakenne on pehmennyt.
- Kiillottunut tai pölyinen pinta – hallilakka ja pöly tekevät pinnasta liukkaan.
Haljennut pallo kannattaa poistaa harjoituksista heti. Terävä halkeaman reuna voi naarmuttaa lavan pintaa, ja kova laukaus voi rikkoa jo valmiiksi heikon pallon kokonaan. Lasten harjoituksissa silmäsuojien käyttöä ei pidä tinkiä, olipa pallo uusi tai vanha.
Harjoituspallojen vaihtoväli eri tasoilla
Yhtä oikeaa vaihtoväliä ei ole, koska pallon kulumiseen vaikuttavat laukausten määrä, hallin lattiapinta ja säilytys. Suuntaa antavat luvut auttavat silti budjetoinnissa.
Kilpatason joukkue, joka harjoittelee 4-5 kertaa viikossa ja tekee paljon laukaisuharjoitteita, kuluttaa palloja nopeimmin. F-liigan ja Divarin joukkueissa pallokassin sisältö käydään läpi tavallisesti kuukauden välein, ja 20-30 % palloista voi joutua poistettavaksi joka kerta. Juniori- ja harrasteryhmissä, joissa harjoitellaan 2-3 kertaa viikossa, täysi uusinta kerran tai kaksi syyskuusta huhtikuuhun kestävän kauden aikana riittää yleensä.
Työpaikkasalibandyssa tai kerran viikossa pelaavassa kaveriporukassa 20 pallon paketti voi kestää koko kauden. Tämä edellyttää, ettei palloja säilytetä talvella auton takakontissa. Pakkasessa muovi haurastuu, ja ensimmäinen kova laukaus kylmään palloon voi haljentaa sen.
Hintaluokat ovat selvät. IFF-sertifioitu valkoinen ottelupallo maksaa noin 5-10 €/kpl, ja 20 kappaleen paketti on usein edullisempi kappalehinnaltaan. Värikkäät harjoituspallot ovat yleensä halvempia, tyypillisesti 2-5 €/kpl. Valikoimaa eri valmistajilta, kuten Unihocilta, Salmingilta, Zonelta ja Exeliltä, löytyy salibandypallojen tuotealueelta.
Myytti: harjoituspallona kelpaa mikä tahansa pallo
Yleinen ajatus on, että harjoituksissa voi käyttää halvimpia palloja ja sertifioidut pallot säästetään otteluihin. Ajatus pätee vain osittain. Lämmittelyssä, pienpeleissä ja lasten leikinomaisissa harjoitteissa halvempi harjoituspallo toimii hyvin.
Laukaisu- ja syöttöharjoitteissa tilanne on toinen. Jos pallo lentää eri tavalla kuin ottelupallo, harjoittelu ei siirry peliin. Moni kokenut valmentaja pitää kassissa siksi kahta erää: sertifioituja palloja tarkkuutta vaativiin harjoitteisiin ja maalivahtiharjoitteluun sekä edullisempia palloja muuhun käyttöön. Erot on avattu tarkemmin artikkelissa sertifioitu ottelupallo ja harjoituspallo.
Maalivahdille pallon tasaisuus on erityisen tärkeää. Kaartuva laukaus opettaa reagoimaan liikkeeseen, jota ottelussa ei tule vastaan.
Pallojen kierrätys ja huolto käytännössä
Ammattilainen aloittaa merkitsemällä uudet pallot. Tussiviiva tai värikoodi kertoo, mihin erään pallo kuuluu: uudet pallot ottelumaisiin harjoitteisiin, puolen kauden vanhat lämmittelyyn ja pienpeleihin. Kun pallo vaihtaa ryhmää, se tarkistetaan samalla.
Pölyiset pallot voi pestä lämpimässä vedessä miedolla astianpesuaineella ja kuivata pyyhkeen päällä huoneenlämmössä. Astianpesukone ja kuuma vesi eivät sovi palloille, koska lämpö voi muuttaa pallon muotoa. Pesu palauttaa pinnan pidon yllättävän hyvin, varsinkin jos hallin lattia on pölyinen.
Säilytyksessä riittää verkkokassi tai tuuletettava laatikko huoneenlämmössä. Tampereen tai Oulun tammikuisilla pakkasilla pallokassia ei kannata jättää autoon yöksi.
Yleisimmät virheet pallojen kanssa
Ensimmäinen virhe on kerätä rikkinäiset pallot takaisin kassiin. Harjoituksen lopussa kaikki pallot nakataan samaan kassiin, ja haljennut pallo palaa seuraavaan harjoitukseen. Kahden minuutin tarkistus harjoituksen jälkeen ratkaisee ongelman.
Toinen virhe on ostaa koko kauden pallot kerralla ja ottaa ne kaikki heti käyttöön. Kaikki pallot kuluvat silloin yhtä aikaa, ja keväällä käytössä on pelkkiä kuluneita palloja. Parempi tapa on ottaa uusia palloja käyttöön erissä, esimerkiksi 10 kappaletta kuukaudessa.
Kolmas virhe on sekoittaa eri valmistajien palloja tarkkuusharjoitteissa. Eri mallien lento eroaa hieman toisistaan, ja pelaaja huomaa sen. Sama malli koko harjoitteen ajan antaa tasaisemman palautteen.
Salibandykaupat ovat erikoistuneet nimenomaan salibandyn mailoihin, palloihin, kenkiin ja suojavarusteisiin. Yleiset urheiluvarusteet kuuluvat urheilukauppavertailuihin ja esimerkiksi jalkapallovarusteet jalkapallokauppavertailuihin.
UKK
Kuinka usein salibandypallot pitää vaihtaa?
Kilpatason joukkueessa pallokassi tarkistetaan noin kuukauden välein, ja osa palloista vaihdetaan joka kerta. Harrasteryhmissä täysi uusinta 1-2 kertaa kaudessa on tavallista. Yksittäinen haljennut pallo poistetaan heti.
Voiko haljennutta palloa vielä käyttää lämmittelyssä?
Ei kannata. Haljennut pallo lentää ja pomppii epätasaisesti, rikkoutuu helposti kokonaan ja voi naarmuttaa lapaa. Lämmittelyyn sopivat vanhemmat mutta ehjät pallot.
Kuinka monta palloa joukkue tarvitsee harjoituksiin?
15-20 pelaajan ryhmälle 30-40 palloa riittää useimpiin harjoitteisiin. Laukaisuharjoitteissa, joissa jokaisella on oma pallo, tarve kasvaa.
Näin pidät pallokassin kunnossa koko kauden
Pallojen kunto ja vaihtoväli harjoituksissa eivät ole iso kuluerä, mutta ne vaikuttavat suoraan harjoittelun laatuun. Tarkista pallot harjoitusten jälkeen, ota uusia palloja käyttöön erissä ja säilytä kassia huoneenlämmössä. Pidä sertifioidut pallot tarkkuutta vaativissa harjoitteissa ja käytä edullisempia palloja lämmittelyssä. Näin pelaaja harjoittelee koko kauden samalla tuntumalla, jonka hän kohtaa myös ottelussa.