Lavan kuluminen – milloin se on vaihdettava

Lavan kuluminen – milloin se on vaihdettava

Salibandymailan lavan kuluminen jää helposti huomaamatta, koska muutos tapahtuu hitaasti viikko viikolta. Tämä artikkeli on pelaajille, valmentajille ja junioripelaajien vanhemmille, jotka miettivät, kuluuko lapa jo liikaa vai riittääkö se vielä kauden loppuun. Kun tunnistat kulumisen merkit ajoissa, laukaukset pysyvät tarkkoina, syötöt lähtevät sinne minne pitää ja vältät tilanteen, jossa erotuomari käskee vaihtamaan mailan kesken ottelun.

Miksi lapa kuluu nopeammin kuin varsi

Lapa on mailan halvin osa ja samalla se, joka ottaa eniten iskuja. Se hankaa hallilattiaa jokaisessa kuljetuksessa, osuu vastustajan mailaan väännöissä ja kolahtaa kaukalon reunaan. Hiilikuituvarsi voi kestää 3-5 kautta, mutta aktiivisesti pelaavalla lapa väsyy usein jo yhden salibandy-kauden aikana.

Kulumiseen vaikuttaa ennen kaikkea treenimäärä. Kahdesti viikossa työpaikkavuorolla pelaava harrastaja pärjää samalla lavalla pitkään. Divarissa tai F-liigassa 4-6 kertaa viikossa harjoitteleva pelaaja voi joutua vaihtamaan lavan 2-3 kertaa syyskuun ja huhtikuun välillä.

Lavan kovuus vaikuttaa myös. Pehmeä lapa antaa hyvän pallotuntuman, mutta se myös väsyy ja menettää muotonsa nopeammin. Kova lapa kestää pidempään, mutta halkeaa iskusta herkemmin.

Lavan kulumisen merkit – näin tunnistat ne

Kokenut pelaaja tarkistaa lavan ensin silmämääräisesti ja vasta sitten tunnustelemalla. Kulumisessa on käytännössä neljä selvää vaihetta, ja jokainen niistä näkyy pelissä eri tavalla.

Kärjen ja alareunan hioutuminen. Lavan alareuna ohenee lattiaa vasten, varsinkin kärjen kohdalta. Kun reuna on hioutunut terävämmäksi tai siihen on syntynyt rosoja, se voi raapia pallon pintaa ja jopa vahingoittaa toista pelaajaa. Terävä lapa ei ole sääntöjen mukainen.

Muodon lässähtäminen. Pehmeä lapa avautuu ajan myötä. Kaari, jonka pelaaja on lämmittänyt lapaan kauden alussa, oikenee hiljalleen. Rannelaukaus alkaa nousta huonommin, ja pallo karkaa lavalta kuljetuksessa.

Hiushalkeamat. Lavan reikien ympärille ja kiinnityskohtaan syntyy pieniä valkoisia viiruja. Ne ovat muovin väsymisen merkki. Halkeama ei välttämättä näy pelissä heti, mutta se laajenee nopeasti, ja lapa voi katketa seuraavassa kovassa lyönnissä.

Löystynyt kiinnitys. Jos lapa liikkuu varressa tai kuuluu naksahdus laukauksen hetkellä, vika voi olla ruuvissa tai lavan kaulassa. Pelkkä ruuvin kiristys auttaa joskus, mutta jos kaulaosa on haljennut, lapa on vaihdettava.

Milloin lapa on ehdottomasti vaihdettava

Osa kulumisesta on makuasia, osa ei. Selkeä raja menee siinä, missä lapa ei enää täytä IFF:n eli International Floorball Federationin sääntöjä. Säännöt eivät salli rikkinäistä tai teräväreunaista mailaa, ja lavan koukku saa olla enintään 30 mm. Erotuomari voi tarkistaa mailan ja määrätä vaihdon, eikä siitä voi neuvotella ottelun aikana.

Vaihda lapa heti, jos huomaat jonkin näistä:

Läpi menevä halkeama tai halkeama, joka on kasvanut viikossa.
Terävä tai repaleinen reuna, joka raapii kättä kun pyyhkäiset sitä.
Liian suuri koukku toistuvan lämmittämisen jälkeen.
Kaulaosan vaurio, jolloin lapa ei pysy tukevasti varressa.

Juniorien kohdalla kynnys kannattaa pitää matalana. Katkeava lapa lentää helposti ja voi osua toiseen pelaajaan, joten rikkinäinen maila ei kuulu lasten treeneihin – vaikka harjoituksissa ei olisi erotuomaria valvomassa.

Myytti: kova pelaaja ei tarvitse uutta lapaa ennen kuin se katkeaa

Salibandyhallien pukukopeissa liikkuu yhä ajatus, että lapaa pelataan niin kauan kuin se pysyy kiinni. Tämä on harhaa. Väsynyt lapa ei katkea yhdellä kertaa, vaan menettää jäykkyyttään ja muotoaan viikkojen aikana, ja pelaaja sopeuttaa tekniikkaansa huomaamattaan.

Tyypillinen tilanne harrastevuorolla: pelaaja valittaa, että laukaus on ”jotenkin hukassa” eikä vedot nouse. Syyksi epäillään omaa vireystilaa tai jäykkää vartta. Uusi lapa 20-35 euroon palauttaa tuntuman jo ensimmäisessä treenissä. Silloin selviää, että vika oli koko ajan välineessä.

Toinen väärinkäsitys on, että koko maila pitää vaihtaa lavan kuluttua. Useimmissa Fatpipe-, Exel-, Unihoc-, Salming- ja Zone-mailoissa lapa on vaihdettava osa. Kun varsi on vielä kunnossa, uusi lapa on huomattavasti edullisempi ratkaisu kuin 150-300 euron uusi maila.

Yleisimmät virheet lavan kanssa

Väärä lapa omaan varteen. Kaikki lavat eivät sovi kaikkiin varsiin. Valmistajilla on omat kiinnitysmallinsa, ja jopa saman merkin eri sukupolvien lavat voivat poiketa toisistaan. Tarkista mallisopivuus ennen ostoa ja varmista myös, että ostat oikean kätisyyden lavan. Lavoista löytyy vaihtoehtoja tuotealueelta salibandylavat.

Ylilämmitys. Lavan muotoilu kuumailmapuhaltimella on sallittua, mutta toistuva voimakas lämmitys heikentää muovia ja nopeuttaa halkeamista. Moni pelaaja muotoilee lavan uudelleen joka kuukausi ja ihmettelee, miksi se hajoaa. Lue tarkemmin lavan lämmityksen sallituista rajoista.

Kiristämätön ruuvi. Löysä kiinnitys rasittaa lavan kaulaa jokaisessa laukauksessa. Ruuvin tarkistus kerran kuussa vie puoli minuuttia ja pidentää lavan ikää selvästi.

Lavan vaihto käytännössä

Vaihto onnistuu kotona ruuvimeisselillä 10-15 minuutissa. Vanha lapa irrotetaan, varren pää puhdistetaan ja uusi lapa painetaan paikalleen. Osa pelaajista käyttää lisäksi liimaa tai teippiä pitämään lavan tiukasti kiinni. Yksityiskohtaiset vaiheet löytyvät artikkelista lavan vaihto varteen – työvaiheet ja liima.

Ammattilainen ostaa saman lavamallin kerralla kaksi kappaletta. Toinen jää kassiin varalle, jolloin ottelupäivänä katkennut lapa ei kaada koko peliä. Erikoisliikkeistä Helsingissä, Tampereella tai Oulussa saa usein apua sopivan mallin etsimiseen. Isoilla urheiluketjuilla valikoima on suppeampi, ja tiettyä lavamallia voi joutua tilaamaan.

Kauden ajoituksella on merkitystä. Elokuussa tai syyskuun alussa vaihdettu lapa ehtii muotoutua ennen ensimmäisiä sarjapelejä. Kesken kauden lavan vaihto vaatii 1-2 treeniä totuttelua, joten tärkeän ottelun aattona sitä ei kannata tehdä.

UKK

Kuinka usein salibandymailan lapa pitää vaihtaa?
Viikoittain 1-2 kertaa pelaava harrastaja voi pärjätä samalla lavalla 1-2 kautta. Kilpatasolla, 4-6 treeniä viikossa, lapa vaihdetaan tyypillisesti 2-3 kertaa kaudessa. Ratkaisevaa on lavan kunto, ei kalenteri.

Voiko pienen halkeaman korjata teipillä?
Teippi voi pitää lavan koossa hetken, mutta se ei korjaa rakennetta. Halkeama laajenee, ja vaurioitunut lapa on sääntöjen vastainen virallisissa SSBL:n otteluissa. Turvallisin ratkaisu on vaihtaa lapa.

Paljonko uusi lapa maksaa?
Tavallinen vaihtolapa maksaa noin 20-40 €. Uusimmat kilpatason lavat voivat olla kalliimpia, mutta ovat silti selvästi halvempia kuin kokonaan uusi maila.

Yhteenveto: tarkista lapa ennen kuin se pettää

Lavan kuluminen etenee hitaasti, joten säännöllinen tarkistus kannattaa: alareuna, reikien ympäristö, kaulaosa ja koukun syvyys. Halkeama, terävä reuna tai yli 30 mm koukku tarkoittaa vaihtoa heti. Lässähtänyt muoto ja kadonnut tuntuma ovat hyvä syy vaihtaa ennen kuin laukaukset kärsivät.

Pidä kassissa varalapa, tarkista ruuvi kuukausittain ja muotoile lapaa maltilla. Näin varsi palvelee useita kausia, ja maila tuntuu samalta joulukuun derbyssä kuin kauden avausottelussa.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista